Mitä tarkoitetaan termillä potenssiongelmat?

Potenssiongelmista kärsivän miehen on vaikea saavuttaa erektio tai ylläpitää se. Tilaa kutsutaan myös termeillä erektiovaikeudet, impotenssi tai erektiohäiriö.

Useimmat miehet kokevat jossain elämänsä vaiheessa ongelmia erektion saavuttamisessa. Tämä on aivan normaalia. RFSU:n (Riksförbundet för Sexuell Upplysning Ruotsissa) suorittaman tutkimuksen mukaan erektiovaikeudet voivat johtaa heikkoon itsetuntoon, alakuloisuuteen ja epävarmaan oloon parisuhteessa.1 Noin 10 % kaikista 45–54-vuotiaista, noin 15 % kaikista 55–64-vuotiaista ja noin 30 % kaikista 65–74-vuotiaista suomalaisista miehistä ilmoitti FINSEX-tutkimuksessa kokeneensa potenssiongelmia melko usein viimeksi kuluneen vuoden aikana.2

On tärkeä käsittää erityyppisten potenssiongelmien väliset erot. Usein on kyse toiminnallisesta häiriöstä, joka pääosin johtuu peniksen pienten verisuonten kalkkeutumisesta. Toisena mahdollisena syynä voi olla alhainen veren testosteronipitoisuus, joka puolestaan voi heikentää sekä seksuaalista halua että erektion saavuttamiskykyä.

Miten erektio syntyy?

Erektion synnyn taustalla on monimutkainen prosessi, johon osallistuu useampi eri mekanismi. Kun mies kiihottuu seksuaalisesti, hänen aivonsa lähettävät hermojen välityksellä viestejä penikseen, joiden seurauksena paisuvaiskudos täyttyy verellä ja saa peniksen nousemaan.

Tässä prosessissa etenkin mieshormoni testosteronilla on suuri merkitys. Kyseinen hormoni mahdollistaa seksuaalisen halun tunteen. Peniksen (eli siittimen) verisuonia ympäröi lihaskudos, joka normaalisti on supistuneessa olotilassa.(1) Kun seksuaalinen halu herää, aivot lähettävät viestejä peniksen paisuvaiskudokseen ja verisuoniin.(2) Nämä viestit johtavat PGE1:n (prostaglandiinin) vapautumiseen, mikä puolestaan lisää cGMP-entsyymin vapautumista. Tämä entsyymi rentouttaa paisuvaiskudosta ja verisuonia ympäröivät lihakset, jolloin verenkierto lisääntyy voimakkaasti ja veri pääsee virtaamaan paisuvaiskudokseen aikaansaaden peniksen jäykistymisen.(3) Täydessä erektiossa peniksen verenkierto on noin 50–60 kertaa voimakkaampi kuin muulloin, peniksen ollessa ns. velttona.

Kun mies kiihottuu seksuaalisesti, aivot lähettävät hermojen välityksellä viestejä penikseen, jonka seurauksena kaksi eri ainetta (PGE1 ja cGMP) aktivoituvat. Näiden aineiden aktivoituminen saa paisuvaiskudoksen täyttymään verestä ja siten peniksen jäykistymään.

Mistä erektio-ongelmat johtuvat?

Potenssiongelmat voivat johtua monestakin eri syystä, kuten:

  • Alhaisesta testosteronipitoisuudesta (mikä voi heikentää seksuaalista halua).
  • Verisuonten seinämien kovettumisesta ja siitä aiheutuneesta vähentyneestä veren virtauksesta penikseen.
  • Neurologisista (eli hermostollisista) vaurioista tai sairauksista.
  • Endokriinisistä (eli umpieritysrauhasten) sairauksista.
  • Psyykkisistä syistä.
  • Sukuelinten alueen leikkauksesta tai sädehoidosta.
  • Tiettyjen lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista.

Alhainen testosteronipitoisuus ja siitä mahdollisesti aiheutuva seksuaalisen halun puute

Jos testosteronipitoisuus on liian alhainen, mies voi kokea heikentynyttä seksuaalista halua. Tämä on yksi mahdollinen syy siihen, etteivät aivot lähetä riittävän voimakkaita hermostollisia viestejä penikseen, jotta erektio olisi mahdollinen.

Verisuonten seinämien kovettumisesta johtuva vähentynyt veren virtaaminen penikseen

Verisuonten seinämien kovettumisesta (ateroskleroosi, valtimonkovettumatauti) johtuva veren virtauksen väheneminen voi aiheuttaa erektiovaikeuksia. Näissä tapauksissa viestintä aivoista penikseen kyllä toimii, mutta koska peniksen pienet verisuonet ovat ns. kalkkeutuneet, paisuvaiskudos ei pääse täyttymään riittävän suurella, erektion mahdollistavalla verimäärällä.

Neurologiset vauriot tai sairaudet

Tietyt neurologiset vauriot ja sairaudet (kuten selkäydinvammat tai MS-tauti) voivat heikentää erektion saantikykyä, sillä näissä tapauksissa hermostollinen yhteys aivojen ja peniksen välillä on katkennut tai se toimii vain osittain. Seksuaalinen stimulointi voi kuitenkin edelleen toimia ja aikaansaada refleksinomaisen erektion.

Endokriiniset sairaudet

Endokriiniset sairaudet, kuten diabetes, voivat myös johtaa potenssiongelmiin. Korkea verensokeri voi vähentää seksuaalista halua, ja useamman vuoden verran jatkunut heikentynyt verensokerikontrolli voi vaurioittaa hermoja ja verisuonia. Tämä voi puolestaan heikentää verenkiertoa paisuvaiskudokseen ja siten myös erektiokykyä. Diabeetikoilla potenssiongelmat ovat 2 – 3 kertaa yleisempiä kuin terveillä verrokeilla, ja ongelmat myös ilmaantuvat huomattavasti nuoremmalla iällä. Erektiohäiriöiden riski on todennäköisesti hieman suurempi tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeetikoilla. Hyvä verensokerikontrolli voi kuitenkin ennaltaehkäistä ongelmia.3

Psyykkiset syyt

Psyykkiset syyt, kuten stressi, huolet, suorituspaineet tai masennus, voivat vaikuttaa erektion saantikykyyn. Yhden teorian mukaan tämä voisi johtua siitä, että stressi, ahdistuneisuus ja alakuloisuus vähentävät aivojen toimintaa niillä alueilla, jotka ohjaavat seksuaalista halua. Suorituspaineissa voi puolestaan olla kyse hermostuneisuudesta ennen seksuaalista suoritusta uuden kumppanin kanssa. Seksuaalisten suorituspaineiden kokeminen on hyvin tavallista. Masennus on vaikeampi, laajempi ongelma, joka usein myös johtaa heikentyneeseen seksuaaliseen haluun (libidoon) tai erektiohäriöihin. Samaan aikaan miehen itsetunto on heikentynyt, hän on väsynyt, ja hänen voi olla vaikea nukkua tai huolehtia syömisestään.4

Masennuksen yhteydessä erektiohäiriöiden riski on 16 kertaa normaalia suurempi.5 Jos potenssiongelmat johtuvat psyykkisistä syistä, ne ovat usein tilapäisiä, eivätkä ne vaadi minkäänlaista spesifistä hoitoa. Jos ongelma ei häviä, asiasta tulee keskustella kumppaninsa kanssa. Lisäksi tulisi kääntyä esim. oman terveyskeskuksensa puoleen, josta voi saada lähetteen seksologin luo. Nuorilla erektioon liittyvät ongelmat johtuvat usein jännityksestä ja muista tunnepuolen asioista, kun iäkkäimmillä puolestaan taustalla on useammin jokin sairaus (kuten verenkierron häiriö).6

Sukuelinten alueen leikkaukset tai sädehoito

Esimerkiksi eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen on tavallista, että mies etenkin alkuvaiheessa leikkauksen jälkeen kokee ongelmia seksuaalisessa kanssakäymisessään ja voi menettää erektiokykynsä. Erektiota ohjaavat hermot sijaitsevat hyvin lähellä eturauhasta, joten niihin voi syntyä eriasteisia vaurioita leikkaustoimenpiteen yhteydessä. Palautuminen on hidasta ja voi joskus jopa viedä vuosia. Ajan kuluessa erektion saantikyky asteittain paranee. Valitettavasti vauriot ovat usein niin suuret, etteivät ne voi parantua riittävästi. Tällöin erektiota ei enää voi saavuttaa. Mitä iäkkäämpi mies on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä erektiokyky ei enää palaudu.

Sädehoidon yhteydessä potenssihäiriöt kehittyvät vähitellen. Jos sädehoitoon yhdistetään hormonihoitoa, tämä johtaa myös seksuaalisen halun häviämiseen, sillä hoito estää testosteronituotannon. Sädehoidon aiheuttamat haittavaikutukset (kuten erektiovaikeudet) ovat pahimmillaan sädehoitokuurin lopussa, mutta ne korjaantuvat sitten vähitellen kuukausien kuluessa.7

Tiettyjen lääkkeiden haittavaikutukset

Tietyt lääkkeet, esim. sydän- ja verisuonitautien tai masennuksen hoitoon, voivat aiheuttaa impotenssia. Tämän moni havaitsee aloittaessaan uuden lääkehoidon. Jos näin käy, asiasta tulee keskustella lääkettä määränneen lääkärin kanssa.8

Erektiohäiriöiden hoito

Elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen liikunta, painonpudotus ja tupakoinnin lopettaminen, voivat joissain tapauksissa parantaa erektion saantikykyä. Reilut 70 % ongelmista kärsivistä voivat saada apua erektion saantia helpottavista lääkkeistä. Seksuaalineuvonnasta ja seksologin tarjoamasta pariterapiasta voi myös olla apua.

Hoidossa pyritään ensin selvittämään ja hoitamaan ongelmien taustalla oleva(t) syy(t). Elämäntapamuutosten ja psyykkisten tukitoimien lisäksi on olemassa lääkkeitä, kuten:

PDE5-estäjät – joka on tablettimuotoinen hoito käytettäväksi seksuaalisen kanssakäymisen yhteydessä. Nämä valmisteet estävät cGMP:n hajoamisen paisuvaiskudoksessa, mikä saa peniksen verisuonet laajenemaan ja paisuvaiskudoksen täyttymään verestä. Toimiakseen toivotulla tavalla nämä lääkkeet vaativat seksuaalisen kiihottumisen.

PGE1-analogit – jotka ovat paikallisesti annosteltavia lääkkeitä joko voiteen, virtsatiepuikon tai pistoksen muodossa. Nämä valmisteet sisältävät elimistössä luonnostaan esiintyvää prostaglandiinia (PGE1). Niiden vaikutus perustuu peniksen verisuonten laajentamiseen, mikä puolestaan lisää verenvirtausta paisuvaiskudokseen. PGE-analogit voivat olla vaihtoehto miehille, joille on syntynyt hermovaurioita eturauhassyövän yhteydessä suoritetun poistoleikkauksen yhteydessä, sillä hoito on paikallinen eikä riippuvainen toimivista seksuaalisen kiihottumisen aikaansaamista hermosignaaleista.

Hormonihoito testosteronilla – jota voidaan määrätä tilanteissa, joissa erektio-ongelmat johtuvat alhaisen testosteronipitoisuuden aiheuttamasta heikentyneestä seksuaalisesta halusta. Voidaan annostella geelinä tai lihaksensisäisinä depotinjektioina.

Erektiohäiriöt voivat toimia varhaisena varoitusmerkkinä alkavasta sydän- ja verisuonitaudista

Kolme neljästä potenssiongelmista kärsivistä miehistä sairastaa sydän- ja verisuonitautia.9 Tieteelliset tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että potenssiongelmista kärsivillä miehillä on 48 % tavallista suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin , ja että potenssiongelmat voivat ilmaantua keskimäärin kolme vuotta ennen kuin miehellä todetaan ensimmäiset sepelvaltimotaudin oireet.10 Syy siihen, että potenssiongelmat ilmenevät ennen varsinaisia sepelvaltimotaudin oireita on, että peniksen verisuonet ovat läpimitaltaan pienemmät kuin suonten läpimitat muualla kehossa. Näin ollen valtimoiden kovettuminen aiheuttaa ongelmia näissä suonissa ensin; jolloin veren virtaus penikseen heikkenee ja siittimen jäykistyminen vaikeutuu. Säännöllinen liikunta, painonpudotus ja tupakoinnin lopettaminen voivat joissain tapauksissa ennaltaehkäistä sydän- ja verisuoniongelmien syntyä ja siten myös parantaa erektion saantikykyä. Näin ollen on tärkeää, että mies huolehtii omasta terveydestään, liikkuu säännöllisesti ja syö terveellisesti.

1. RFSU. 2019. RFSU bryter tabut kring potens – startar erektionsakut för att hjälpa män. [Pressmeddelande]. 10 jun. https://www.rfsu.se/om-rfsu/press/pressmeddelanden/2019/rfsu-bryter-tabut-kring-potens--startar-erektionsakut-for-att-hjalpa-man/ (Haettu 8.10.2019). 2. FINSEX-tutkimus/Väestöliitto 2015 https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/seksologinen_tutkimus/suomalaisten-seksuaalisuus-finse/finsex-miesten-seksuaaliongelmat/ (Haettu 4.3.2020). 3. Miesklinikka.com (haettu 4.3.2020) https://www.miesklinikka.com/miesklinikka/sairaudet/diabetes. 4. Treated.com. 5 psyykkistä erektiohäiriön aiheuttajaa. https://fi.treated.com/erektiohaeirioe/erektiohaeirioen-psyykkiset-aiheuttajat (Haettu 24.2.2020). 5. RFSU. 2019. Erektionsproblem: de allra flesta blir hjälpta. https://www.rfsu.com/sv/inspiration/erektionsproblem-de-allra-flesta-blir-hjalpta/ (Haettu 31.10.2019). 6. Väestöliitto. Hyvä kysymys – Kun elämä askarruttaa: Miksi ei seiso? https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/miksi-ei-seiso/ (Haettu 4.3.2020). 7. HYKSin yksityissairaala: Eturauhassyövän sädehoito https://www.hyksin.com/palvelut/hoitopalvelut/urologia/eturauhassyovan-sadehoito/?gclid=Cj0KCQiAnL7yBRD3ARIsAJp_oLY6hShbsfTF_IdC6rO5A-hRkWl0yTLs3OGoYjHZU09xLwIyIs_k7q4aAq19EALw_wcB (Haettu 4.3.2020). 8. Huttunen M. 2017. Seksuaaliset toimintahäiriöt ja lääkkeet. https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_teos=lam&p_artikkeli=lam00086 (Haettu 25.2.2020). 9. Dong et. al. Erectile Dysfunction and Risk of Cardiovascular Disease – Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies. Journal of the American College of Cardiology. Vol. 58, No. 13, 2011. 10. Montorsi F et. al. Erectile dysfunction prevalence, time of onset and association with risk factors in 300 consecutive patients with acute chest pain and angiographically documented coronary artery disease. Eur Urol 2003;44:360-4; discussion 364-5.